Johanna Tikanmäki lähikuvassa

Näkemyksiä ja kokemuksia:

Oppia Hampurista

Maailmanmatkailussa aiemminkin kunnostautunut lautakuntamme vieraili tässä kuussa kolmen tehokkaan päivän ajan Hampurissa tutustumassa erityisesti paikalliseen puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamiseen. Yleisvaikutelmana täytyy todeta, että puistojen hoidon tasosta näki, että oltiin yhdessä Saksan varakkaimmista kaupungeista: meillä Espoossa ei välitettävästi ole varaa mm. kaupungin ylläpitämään laajaan puutarhana hoidettuun yleiseen puistoon, joka jatkuvasti muistuttaa loistavasta menneisyydestään kasvitieteellisenä puutarhana.

Aluksi matkaan lähteminen vähän epäilytti, kun vaalitkin ovat niin lähellä ja vuoden alusta aloittaa uusi lautakunta, mutta kun melkein puolet matkaseurueesta kuitenkin on virkamiehiä, jotka pysyvät ja vaikuttavat kaudesta toiseen, eivätkä kaikki lautakunnankaan jäsenet varmasti vaihdu, otesin, että eiköhän reissu silti kannata. Alla on muutamia tärkeimpiä oppeja matkalta.

1. Tontteja voi ja kannattaa jakaa myös laadun, ei välttämättä hinnan, perusteella

Hampurissa toteutetaan parhaillaan valtavaa rakentamisprojektia aivan kaupungin keskustan tuntumassa: koko Hampurin satama on siirretty "toispuol jokke" ja satamatoimintojen alta vapautuneet alueet (alle kilometrin päässä Hampurin raatihuoneelta) muutetaan asuin- ja työpaikkakäyttöön. Hampurin kaupunki omistaa alueen maat, joten kaupunki on voinut kehittää aluetta melko vapaana taloudellisista kytköksistä. Tämä on tarkoittanut sitä, että eri rakennuksille ja kortteleille on voitu suunnitteluvaiheessa miettiä suhteellisen tarkatkin käyttötarkoitukset. Tämän jälkeen tonteista on järjestetty kilpailu, mutta kilpailtuna tekijänä ei olekaan ollut hinta (joka on ollut kullekin tontille ennalta määrätty), vaan suunnitelmien laatu. Tonttivarauksen saatuaan rakennuttajan on myös pitänyt aloittaa työt hetimiten. Tämä tarkoittaa huikean tyylikästä arkkitehtuuria ns. kovan rahan taloissa sekä julkisissa ja liikerakennuksissa ja toisaalta kaupungin määrittelemiä erittäin kohtuullisia vuokria jopa aivan vieressä sijaitsevissa sosiaalisin perustein vuokrattavissa asunnoissa. Kannattaisi varmaan harkita Espoossakin. Voitaisiin saada tasapainoisempi ja perustellumpi kaupunkirakenne.

2. Pienikin voi olla näyttävää ja ilahduttavaa

Hampurin keskusta-alueet ja uusi Hafencity entisen sataman alueella ovat erittäin urbaaneja alueita. Siellä täällä on toki puistojakin, mutta kaupunki oli onnistuneesti tuonut vihreyttä ja erilaisia toimintoja ympäriinsä myös "ripottelemalla" yhtä sun toista sinne ja tänne: yhden kulman takaa saattoi löytyä keinu, toisen petankkikenttä ja kolmannen katukahvila. Kaiken ei siis tarvinnut olla suurta ja hienoa, jotta se voisi ilahduttaa kaupunkilaisia. Myös pientä ja leikillistä korkeuserottelua käytettiin hyvällä tavalla hyödyksi: katupuu näyttää heti paljon näyttävämmältä, kun se kasvaa pienellä "nurmikukkulalla" meillä tutumman katuun upotetun laatikon asemesta.

3. Puistossa voi istua muuallakin kuin peruspenkillä

Hampurissa oli yhdistetty parissakin kohteessa onnistuneesti ympäristötaide sekä ihmisten halu ja tarve istuskella puistoissa ja aukioilla: taideteokset oli suunniteltu istuttaviksi. Gertrudenkirchhofilla tämä tarkoitti useita kymmeniä metrejä pitkää maaston muotojen mukaan polveilevaa taidepenkkiä ja Domplatzilla muinaisen katedraalin pylväiden paikoille sijoitettuja sisältä valaistuja istuinkuutioita. Niin tai näin, nämä taideteokset olivat kiistatta yhtä aikaa sekä kauniita, hauskoja että hyödyllisiä.