Näkemyksiä ja kokemuksia:
Oppia Göteborgista, Malmöstä ja Kööpenhaminasta
Tekninen lautakuna reissasi jälleen. Tällä kertaa 21.-23.9. ihan ulkomaita myöten. Kun kolmessa päivässä käydään läpi kolme kaupunkia, Göteborg, Malmö ja Kööpenhamina, on ohjelma väistämättä tiukka ja informaatioähky uhkaa. Matkan ensimmäisessä kohteessa Göteborgissa tutustuimme ensisijaisesti kaupungin tulevaan ruuhkamaksujärjestelmään, Malmössä ja Kööpenhaminassa enemmän pyöräilyn ratkaisuihin sekä Malmössä myös puistorakentamiseen. Alla on muutamia matkalla esiin nousseita pointteja.
1. Pyöräily on asennekysymys
Jos liikenneympäristö kannustaa pyöräilemään ja asenneilmapiiri on lihasvoimilla liikkumista suosivaa, mikään ei estä suurten kaupunkilaisjoukkojen normaalia arkiliikkumista (sisältäen myös kauppareissut ja lasten tarhaan viemiset) polkupyörällä; tavarapyörät on keksitty. Ratkaisut voivat olla erilaisia (Malmössä suositaan rinnakkaisia pyöräteitä ja jalkakäytäviä erillään autoliikenteestä; Kööpenhaminassa pyöräkaistoja ajoradan tasossa ja suuntaisesti), mutta yleisen ilmapiirin ja kaupunkisuunnittelun pyöräilymyönteisyys johtaa pyöräilyn kulkutapaosuuden nousuun. Onpa Kööpenhaminassa rakennettu vihreää aaltoa nimenomaan polkupyöräilijöitä ajatellen. Ja kuten meillekin monta kertaa todettiin: polkupyöriä mahtuu aika monta samaan pysäköintitilaan, jonka yksi auto vaatii - niin kadunvarressa kuin parkkitalossakin.
2. Erottelu on tärkeää
Edellisessä kohdassa sivusinkin jo mielestäni kaikkein tärkeintä oppia, jonka voisimme tältä matkalta tuoda myös Espooseen: pyöräilyn ja kävelyn erottelu. Kööpenhaminassa pyöräily on tosiaan toteutettu pääsääntöisesti ajoradan tasossa olevilla yksisuuntaisilla pyöräkaistoilla ja Malmössä jalkakäytävän rinnalla kulkevilla kaksisuuntaisilla pyöräteillä. Oleellista kuitenkin on, että molemmissa kaupungeissa pyöräily on selvästi eroteltu muista liikennemuodoista (erityisesti jalankulusta) ja erottelu on toteutettu yksikäsitteisen selkeästi erilaisilla päällystemateriaaleilla eri kulkumuotoja varten, jolloin sekaantumisen vaara on pieni. Suuruusluokkaa 5 km/h etenevällä jalankulkijalla, noin 20 km/h etenevällä pyöräilijällä ja sen 50 km/h etenevällä autoilijalla on kuitenkin aivan erilaiset tarpeet liikenteessä.
3. Ruuhkamaksujärjestelmät ovat kalliita
Eipä siitä sitten sen enempää.