Näkemyksiä ja kokemuksia:
Oppia Kuopiosta
Tekninen lautakunta vieraili 4.-5.8. Kuopiossa ja asuntomessuilla. Reissulta jäi erityisesti mieleen seuraavat asiat.
1. Ympäristötaide
Asuntomessualueella ja sen ympäristössä Saaristokaupungissa oli paljon hauskaa ja oivaltavaa ympäristötaidetta. Teokset osoittivat, että taiteen ei tarvitse olla tylsää ja pönöttävää, vaan se voi olla luonteva osa kaupunkiympäristöä, kuntalaisten päivän piritys ja osallaan luomassa alueelle identiteettiä juuri "meidän omana kotikulmana".
2. Hulevesien käsittely
Asuntomessualueella oli panostettu paljon myös hulevesien käsittelyyn mm. viivyttävillä ja suodattavilla viherrakenteilla. Ideana siis on, että hulevesiä (siis sade- ja sulamisvesiä) ei johdeta suoraan viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle (mikä onkin ihan päätöntä), vaan erilaisten painanteiden ja vastaavien kautta luonnonvesiin. Veden mukana valuvan hiekoitushiekan, pölyn ja muun roskan on tarkoitus painua näiden viivyttävien rakenteiden pohjalle eikä päätyä likaamaan vesistöjä.
Esimerkiksi Painija Eino Leinon puistossa hulevesikosteikkoon oli istutettu nimenomaan perhosia houkuttelevaa kasvillisuutta ja tämän keinotekoisen talojen välissä mutkittelevan "puron" onkin tarkoitus olla paitsi hulevesirakenne, myös alueen keidas.
3. Kaupunginosaidentiteetti
Kuopiossa on vahvasti panostettu kaupunginosaidentiteetin luomiseen katuympäristössä: katukylteissä on kadunnimen vieressä aluetta kuvaava kuvasymboli ja katualueen kalusteiden (kaiteiden, valaisinpylväiden, penkkien, roskakorien ja muiden sellaisten) väri vaihtui kaupunginosan mukaan. Saaristokaupungissa kalustus oli luonnollisesti järvimaisemaan sopivasti sinistä. Petosen symbolina katukylteissä oli luonnollisesti, enemmän suloinen kuin pelottava, petoeläin.