Johanna Tikanmäki lähikuvassa

Näkemyksiä ja kokemuksia:

Säästöä, säästöä, enemmän säästöä

Kaikki, ainakin kaikki poliittiset päättäjät, ovat melkoisen yksimielisiä siitä, että nykyinen lähes hulvaton meno Espoon kaupungin talouden pidossa ei voi enää jatkua. Olemme pitkään saaneet nauttia ruhtinaallisista yhteisöverotuloista eivätkä espoolaiset ole olleet niitä kaikkein huonoimpia kunnallisveronkaan maksajia. Nyt yritysten talouden tökkiessä, tökkivät Espoon verotulotkin pahemman kerran.

Säästää siis pitäisi. Erimielisyyttä on paljonkin, mistä.

Kuntataloudessa ja rahan säästämisessä kaikkein tärkein kysymys on se, mitä halutaan tehdä. Kun tämä on päätetty, päästään toiseen yhtä tärkeään kysymykseen eli miten tämä toteutetaan.

Julkisuudessa on esitetty yksi jos toinenkin puheenvuoro, jonka mukaan opetuksesta, päivähoidosta, vanhustenhoidosta tai terveydenhuollosta ei yksinkertaisesti voi säästää. Mitä meille jää jäljelle? Oleellisesti vain tekninen toimiala.

Valitettavasti vain tekninen toimiala vie vain murusia kaupungin käyttötalousmenoista eli jokapäiväisestä toiminnasta. Koko teknisen ja ympäristötoimen käyttötalousbudjetti on noin 160 miljoonaa euroa, kun sivistystoimen budjetti on siihen nähden yli kaksinkertainen (noin 390 miljoonaa euroa) ja sosiaali- ja terveystoimen lähes viisinkertainen (noin 730 miljoonaa euroa). Pelkkään yleishallintoon käytetään reilut 60 miljoonaa euroa. Jos säästää vain murusia, jää jäljelle vain murusia. Onkin siis pakko tarkastella kriittisellä silmällä myös sitä, mitä sivistyspuolella tai sosiaali- ja terveyspuolella tehdään ja miten se tehdään. Toki sama tarkastelu on varmasti tarpeellinen myös teknisellä toimialalla ja hallinnossa.

Ja kyllä näiltä "pehmeiltäkin" toimialoilta on aivan mahdollista nipistää käyttötalousmenoja. Pitää vain vastata niihin kahteen tärkeään kysymykseen: mitä ja miten? Missään ei ole edes sanottu, että henkilöstön kiireen pitäisi lisääntyä tai palvelutason laskea, jos aivan tietoisesti etsitään kuhunkin toimintoon nk. parhaat käytännöt ja otetaan ne käyttöön.

Tämä tehtävä ei varmasti ole helppo, mutta ei se voi myöskään olla mahdoton. Toki se vaatii rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennetta niin kaupungin luottamushenkilöiltä, henkilöstöltä kuin kaupunkilaisiltakin. Yksin mikään ryhmä ei varmasti mainetekoja saa aikaan, mutta yhdessä parhaita ideoita jalostaen ja kehittäen, joukko voi varmasti saada paljon aikaan. Se, miten asiat on "aina ennenkin" tehty, ei välttämättä ole nopeinta, halvinta, helpointa ja mukavinta. Se voi itse asiassa tarkemmin tarkasteltuna olla mahdottoman huonokin tapa hoitaa asioita. Joskus täytyy myös käyttää rahaa, jotta voi sitä toisaalla käyttää. Tästä esimerkkinä olkoon nuoresta iästään huolimatta varsin erinomaisesti toimiva teknisen keskuksen asiakaspalvelu, joka on vapauttanut suuren määrän muuta henkilökuntaa varsinaiseen työhönsä, pois puhelinvastaajan asemasta.

Käytännössä säästöä voisi syntyä esimerkiksi investointipäätöksissä, suunnitelmissa ja kilpailuttamisessa, tarkastelemalla, paitsi suoria investointikustannuksia, myös jatkossa tulevia käyttökustannuksia ja valita näiden kahden suureen avulla kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Tällaisen vaikutus ei toki näy vuoden tai kahdenkaan perspektiivillä, mutta pitkällä aikavälillä ratkaisu on erittäin taloudellinen.

Toisaalta ennen investointipäätöstä olisi aina syytä kartoittaa jo olemassaolevat tarkoitukseen soveltuvat tilat ja siten käyttää resursseja optimaalisesti. Vaikka se raa'alta kuulostaakin, ei täpötäyttä koulua välttämättä kannata laajentaa (mahdollisesti vain muutaman vuoden tarvetta varten), jos samaan aikaan lähistöllä on toinen koulurakennus vajaakäytöllä. Vastaava ajattelu on toki ulotettava myös kaupungin virastoihin ja "aikuisten oikeisiin" työpaikkoihin.

Meidän kaikkien kaupunkilaisten on myös hyvä tiedostaa omien toimenpiteidemme vaikutukset kaupungin talouteen. Jos vaadimme kaikkia käpyjä siivottavaksi kunnan ladulta tai odotamme pääsevämme tuotapikaa päivystävälle lääkärille keskellä yötä nyrjähtäneen varpaan takia, voidaan kaupungin tarjoamiin palveluihin toki käyttää määrättömästi rahaa. Moiseen ei vain ole varaa. Meidän on opeteltava kohtuutta ja vaadittava sitä myös päättäjiltämme. Nyt ja seuraavienkin kunnallisvaalien alla.

Hyville ideoille on aina tilaa. Kaikki viisaus ei tosiaankaan asu kaupunkilaisten ja virkamiehien korvien välissä. Ehkä sinulla on hyvä ajatus siitä, miten meidän kaikkien verovaroja voitaisiin säästää? Kerro se toki meille päättäjillekin!