Näkemyksiä ja kokemuksia:
Puheenvuoroni Keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa 25.4.2009
Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat aatesisaret ja -veljet
Ensin pitää antaa propseja ainakin eilen puhuneille Tuomo Puumalalle, Antti Kaikkoselle ja Heidi Alariestolle. Uudistumista tämä kansanliike kaipaa. Nyt on onneksi jo vähän raapaistu pintaa.
Siviilitöinäni yritän saada Otaniemen teekkareita oppimaan, ja mieluummin rakastamaan kuin vihaamaan, matematiikkaa. Eksaktina tieteenä matematiikkaa on erinomaisen helppoa ja houkuttelevaa opettaa luennoimalla monotonisella äänellä asiallisen kuivasti. Ovathan opiskelu ja varsinkin tiede vakavia asioita. Tässä opetustekniikassa on vain sellainen outo valuvika, että ne teekkarit tuppaavat nukahtamaan tai vähintäänkin alkavat touhuta jotain aivan muuta. Haittaahan se jo opetustakin, jos joku kovasti korsaa.
Pyrinkin pitämään pienen pilkkeen silmäkulmassa ja käyttämään vähän räväkämpää, paikoitellen jopa hiukan epäkorrektia kieltä. Toki aina hyvän maun rajoissa. Tavoitteena on yksinkertaisesti herättää tunteita ja saada siten aikaiseksi toimintaa niihin horrokseen vaipuneisiin aivoihin.
Kuten matematiikka, myös politiikka on vakava asia. Vakavan asian kanssa on helppo olla asiallinen, on helppo olla kuiva. Kaikille meille on varmasti tuttua, että ehdokas tai torilla päivystävä paikallisyhdistysaktiivi pelkää uskottavuutensa puolesta, jos uskaltaa ihan vitsin murjaista.
Keskustan imago on melko tylsä, melko kuiva, välillä vähän kankea ja rehellisesti sanottuna tiukkapipoinen. Totuus onneksi tässäkin asiassa näyttää olevan tarua ihmeellisempi.
Johanna Korhonen (erinomainen löytö ehdokkaaksi muuten) kuvasi meitä huumorintajuiseksi puolueeksi, kun otimme hänet ehdokkaaksi. Minäkin sain jokusen hetken lisää elinikää lukiessani keskiviikon Hesarista ensimmäistä kampanjailmoitusta ja avattuani torstaina sähköpostista valiokunnalle lähetetyn vaaliohjelmaluonnoksen, jonka kannessa Urkki tuimasti kurtisteli kulmiaan.
Parasta ja vaikeinta huumoria on itselleen nauraminen. Itselleen nauraminen näppärästi myös leikkaa terävintä kärkeä kilpailijoiden irvailulta. Ja meillähän riittää kyllä kanttia vaikka hekotteluun.
Täytyy onnitella eurovaalikampanjan rakentajia. Suunta on oikea ja toivottavasti räväkkä ja tunteita herättävä linja jatkuu tulevaisuudessakin.
Urheassa huumorilinjassa ja tunteita herättävässä vaaliohjelmassa on kyllä ainakin yksi paha vika. Joku äänestäjä voi sen jopa lukaista. Pahimmassa tapauksessa hän on kanssamme samaa mieltä. Aika paha rasti.
Muistetaan nauraa itsellemme!