Johanna Tikanmäki lähikuvassa

Näkemyksiä ja kokemuksia:

Parantamista ja "parantamista"

Osallistuin tänään Suomenlahdentien, Kaitaantien ja Finnoonsillan suunnittelun yleisötilaisuuteen Iivisniemen koululla.

Itse olin paikalla ainoastaan kiinnostuneena teknisen lautakunnan jäsenenä, joka haluaa tietää, mistä on päättämässä ja mitä asukkaat mahdollisesti ajattelevat. Varsinkin, kun on näinkin mittavasta hankkeesta ja kokonaan uudesta katuyhteydestä kysymys. Minulla ei siis ollut rakkaat ja voimakkaita tunteita herättävät kotinurkat kysymyksessä, mutta toisaalta en myöskään mitenkään erityisen varauksettoman valmiisti ollut ihastelemassa suunnittelijakonsulttien ajatuksiakaan.

Pääasialliseksi kinastelun kohteeksi ja todelliseksi väärinymmärryksen lähteeksi tilaisuudessa muodostui se, että suunnittelijat halusivat "parantaa" Kaitaantietä ja tehdä siitä jatkossa "kaupunkimaisen kadun".

Tämä nosti välittömästi paikallisten asukkaiden karvat pystyyn. "Ei katua tarvitse parantaa. Kukaan ei nykyäänkään noudata nopeusrajoitusta." "Ei Kaitaantiestä saa tehdä mitään katua, vaan sen pitää pysyä nykyisenä mukavana kylätienä." Tunteet nousivat välittömästi pintaan ja vähän tuntuu, ettei suunnittelijoita sen jälkeen oikein maltettu kuunnella.

He nimittäin olivat aivan samaa mieltä asukkaiden kanssa siitä, että Kaitaantiellä ajetaan liian kovaa ja uudessa suunnitelmassa pitää huolehtia, että kadun rakenneratkaisut pitävät huolta kohtuullisista ajonopeuksista. Että kevyen liikenteen asemaa pitää parantaa ja että jos paikallaolijat ystävällisesti voisivat merkitä palautelomakkeen karttaan, mistä kohden ne koululaiset haluavat kadun ylittää.

Suunnittelijoiden näkökulmasta kadun parantaminen voi tarkoittaa paitsi ajoneuvoliikenteen sujuvoittamista, myös turvallisempia suojateitä ja risteyksiä, parempia näkemiä vaikeissa kohdissa, vähemmän meluisaa kokonaisratkaisua tai vaikkapa järkevämpää hulevesijärjestelmää.

Niin. Kadun vai tien? Varsin ilmeisesti asukkaat pelkäsivät saavansa oikein kunnon Mannerheimintien (kadun), kun taas suunnittelijaslangilla kaikki kaupungin liikenneväylät ovat katuja. Teitä ovat taas yksityistiet ja Tiehallinnon tiet. Kaitaantie on tällä logiikalla väistämättä katu, mutta tietenkään tavis ei tällaista hienovaraista eroa tunnista. Minullekin sen pienen eron ymmärtäminen vaati muutaman teknisen lautakunnan kokouksen.

Minulle muodostunut käsitys on, että kaikki olivat tilaisuudessa pohjimmiltaan pääsääntöisesti suloisen yksimielisiä: Kaitaantien ajonopeuksia pitää alentaa ja kevyen liikenteen asemaa parantaa. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa suunnittelua. Siitä en ole ollenkaan varma, ymmärsivätkö läheskään kaikki läsnäolijat tätä. Tuskin. Se ainakin on varmaa, että suunnittelijoiden olisi hyvä panostaa siihen, että puhuvat meille taviksille tavisten kieltä eivätkä teknistä ammattislangia. Pienellä muutoksella voisi saada aikaan paljon miellyttävämpiä asukastilaisuuksia. Molemmille osapuolille: asukkaille ja suunnittelijoille.